Tietoa holhousasioista
Holhoustoimilaki
Holhoustoimilain mukaan alaikäisten lasten asioita hoitavat heidän lakimääräiset edunvalvojansa eli vanhemmat.
Muistisairaus tai muu toimintakyvyn vievä sairaus saattaa estää henkilöä hoitamasta omia asioitaan ja silloin tarvitaan edunvalvojaa – ellei edunvalvontavaltakirjaa ole tehty. Edunvalvojasta päättää holhoustoimilain mukaisesti holhousviranomainen, Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tai käräjäoikeus. Monesti edunvalvojaksi joudutaan määräämään ulkopuolinen yleinen edunvalvoja, vaikka toivottavaa olisi, että edunvalvojana toimisi läheinen henkilö. Edunvalvoja on tilintekovelvollinen ja joutuu tekemään vuositilin DVV:lle. Lisäksi edunvalvojan on saatava holhousviranomaiselta lupa tiettyihin oikeustoimiin.
Laki edunvalvontavaltuutuksesta
Laki edunvalvontavaltakirjasta käsittelee valtuutusta, joka annetaan silloin, kun itse ollaan vielä hyvässä kunnossa ja varmasti oikeustoimikelpoisia. Edunvalvontavaltakirjassa määrätään valtuutettu ja tarvittaessa varavaltuutetut ja toissijaiset valtuutetut. Varsinaisena valtuutettuna kannattaa olla läheinen henkilö, joka tuntee valtuutetun ja pystyy hoitamaan valtuutetun asioita tämän toivomalla tavalla. Valtakirja voidaan hakea voimaan vasta kun valtuuttaja ei enää itse pysty hoitamaan omia asioitaan.
Edunvalvojan tai valtuutetun sijaisena toimiminen
Joskus syntyy tilanteita, joissa alaikäisen tai edunvalvonnassa olevan asioita eivät edunvalvojat voi hoitaa, koska he ovat asiassa jäävejä tai muuten estyneitä.
Jos vanhemmat ovat jäävejä tai muuten esteellisiä hoitamaan lastensa asioita, niin tilalle täytyy määrätä edunvalvojan sijainen. Samoin, jos sairastuneen henkilön asioita hoitamaan on määrätty omainen edunvalvojaksi, omainen saattaa olla jäävi hoitamaan joitain päämiestään koskevia oikeustoimia. Esimerkiksi ositus ja perinnönjakotilanteissa saatetaan tarvita ulkopuolista edunvalvojaa varmistamaan alaikäisen asioiden hoitaminen ja päätösten tekeminen juridisesti pätevällä tavalla.
Myös edunvalvontavaltuutettuna toimiva voi olla esteellinen. Edunvalvontavaltakirjaan määrätään usein varavaltuutetut. Jos varavaltuutetut sukulaisia, niin he ovat jäävejä samoissa oikeustoimissa, joissa varsinainen valtuutettukin. Esimerkiksi osituksiin ja perinnönjakoihin liittyvissä tilanteissa varavaltuutetut ovat monesti liian läheisiä henkilöitä. Valtakirjassa kannattaakin nimetä varavaltuutettu, joka ei ole valtuuttajaan nähden sukulaisuussuhteessa. Jos valtuutettu ja varavaltuutetut ovat jäävejä, silloin on oikeustoimea varten haettava sijainen.
Mikäli valtuutettu ja varavaltuutetut ovat kaikki esteellisiä tai muuten estyneitä hoitamaan jotain oikeustointa, asiaa tai omaisuutta, tätä oikeustoimea, asiaa tai omaisuutta varten voidaan hakea edunvalvoja valtuutetun tehtäviin kulloinkin voimassa olevan lain mukaisesti.
Perhejuristien lakimiehiä voit pyytää edunvalvojan sijaiseksi.