Mikä on perukirja?
Perukirja toimii perintöveroilmoituksena ja lisäksi perinnönjaon pohjana. Se, miten perukirja on laadittu, vaikuttaa paitsi tulevaan perintöveroon, myös esimerkiksi myyntivoittoveroihin. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta.
Hyvin ja ajatuksella laadittu perukirja helpottaa perinnönjakoa ja saattaa jopa estä perintöriitoja.
Perukirjaan merkitään kuolinpesän osakkaat ja vainajan varat ja velat. Mikäli vainaja on naimisissa niin myös lesken varat ja velat on merkittävä – vaikka puolisoilla olisi ollut täysin avio-oikeuden poissulkeva avioehtosopimus.
Kuolinpesän osakkaita ovat leski, perintökaaren mukaiset perilliset ja ns. yleistestamentin saajat.
Perimysjärjestys
Mikäli vainajalla oli rintaperillisiä, perivät he koko vainajan jäämistön, ellei vainajan ole tehnyt testamenttia. Rintaperillisillä on lakiosaoikeus, joka on puolet siitä, minkä he perisivät ilman testamenttimääräyksiä.
Esimerkki: Jos vainajalla on varallisuutta 100.000 euroa ja kaksi lasta, niin ilman testamenttia kumpikin lapsista saisi 50.000 euroa. Jos vainaja oli eläessään tehnyt testamentin ja määrännyt jäämistönsä kokonaan jollekin muulle taholle, niin lapsilla on oikeus vaatia lakiosaansa. Lakiosa on siis puolet siitä, mitä he olisivat muuten perineet eli tässä tapauksessa 25.000 euroa kummankin osalta. Lapset voivat kuitenkin hyväksyä testamentin niin, että eivät vaadi lakiosaansa. Silloin jäämistö menee testamentin mukaan.
Leski perii vainajan vain, mikäli vainajalla ei ollut rintaperillisiä. Leski on ns. ensisijainen perillinen, sillä lesken kuoleman jälkeen hänen jäämistönsä jaetaan ensiksi kuolleen ja lesken sukuhaarojen kesken, yleensä puoliksi.
Monesti luullaan, että leski perii puolet puolisonsa varoista, mutta tässä sekoitetaan perintöoikeus ja avio-oikeus. Vaikka leski ei peri puolisoaan, hänellä on avio-oikeuden perusteella oikeus saada puolisoiden yhteenlaskettujen varojen säästöstä puolet.
Esimerkki 1: Puolisot omistavat yhdessä asunnon, arvo 200.000 euroa. Muuta merkittävää omaisuutta ei ole. Puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus on 200.000 euroa ja leski pitää omistamansa osuuden eli puolet asunnosta itsellään. Toinen puoli asunnosta menee ensiksi kuolleen rintaperillisille, mutta jos lapsia ei ole, leski perii toisen puolenasunnosta. Lesken perintövero lasketaan 100.000 euron mukaan, perintöveroa ei mene, koska perinnön arvo on alle 110.000 euroa. Lesken kuoleman jälkeen puolet asunnosta menee ensiksi kuolleen suvulle ja toinen puoli lesken suvulle.
Esimerkki 2: Vainaja on omistanut yksin asunnon, arvo 200.000 euroa. Muuta merkittävää omaisuutta ei ole. Puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus on 200.000 euroa ja leski saa avio-oikeuden perusteella puolet asunnosta itsellään – tämä ei ole perintöä eikä siitä mene perintöveroa. Toinen puoli asunnosta menee ensiksi kuolleen rintaperillisille, mutta jos lapsia ei ole, leski perii toisen puolen asunnosta. Lesken perintövero lasketaan 100.000 euron mukaan, perintöveroa ei kuitenkaan mene, koska perinnön arvo on alle 110.000 euroa. Lesken kuoleman jälkeen puolet asunnosta menee ensiksi kuolleen suvulle ja toinen puoli lesken suvulle.
Esimerkki 3: Leski on omistanut yksin asunnon, arvo 200.000 euroa. Muuta merkittävää omaisuutta ei ole. Puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus on 200.000 euroa. Leskellä ei ole velvollisuutta luovuttaa omaa omaisuuttaan vainajan perillisille, joten hän pitää itsellään omistamansa asunnon – eikä maksa perintöveroa. Lesken kuoleman jälkeen puolet asunnosta menee ensiksi kuolleen suvulle ja toinen puoli lesken suvulle.